Kolme viime viikkoa ovat kuluneet hurjaa vauhtia. Koulutuksen myötä päivät ovat täyttyneet tietysti opiskelusta, mutta niin ovat myös illat, sillä – ta-daa – kaikenmaailman harrastuskurssitkin ovat alkaneet.
Viime syksynä ja talvenahan vallan riehaannuin kursseilusta, jos vielä muistatte. Ja niin kyllä kävi tänäkin syksynä. Kalenteri oli aika tarkkaan varattu koko syksyksi, mutta koulutukseen pääsy pisti suunnitelmat uusiksi – aika ja voimat eivät olisi todellakaan kaikkiin niihin kursseihin riittäneet, joihin elokuun alkupuolella ehdin innoissani ilmoittautua.
Mutta onneksi kalenteriin jäi tilaa edes parille harrastekurssille. Tällä viikolla olenkin paitsi kertaillut Windows 10 -käyttöjärjestelmää ja Office 365 -ohjelmia sekä lueskellut asunto-osakeyhtiölakia koulutukseen liittyen, niin pääsin myös sukeltamaan kuvajournalismin maailmaan. Viikko onkin ollut antoisa loppuviikon takaiskusta, eli flunssasta, huolimatta.
Torstaina päälle iskenyt flunssa harmitti kyllä vietävästi, sillä juuri sinä päivänä olisi ollut taatusti mielenkiintoinen luento edellä mainitusta asunto-osakeyhtiölaista. Mutta ei auttanut muu kuin jäädä kotiin sairastamaan ja lukea materiaalia omin päin.
Perjantaina oli onneksi jo sen verran parempi olo, että jaksoin osallistua etätunnille. Päivän aiheena oli ennestään tuttu PowerPoint. Siihen on vuosien saatossa tullut tukku uusia ominaisuuksia, joten kertaus oli ihan paikallaan. Innostuinkin säätämään harjoitustehtävässä uusien juttujen kanssa niin antaumuksella, että viikonlopun aloitus vähän venähti.
Tämä viikonloppu olikin pitkästä aikaa täysin vapaa menoista, ja heti lauantaina käytin tilaisuuden hyväksi nukkua pitkään. Pitkät unet tekivät kyllä hyvää paitsi ylikierroksilla käyvälle pääkopalle, niin myös flunssasta toipuvalle kropalle.
Myöhäisen ylösnousun jälkeen hyggeilin pyjamassa pitkälle lauantai-iltapäivään, mikä on harvinaista toimintaa minulle. Yleensä nimittäin vedän viikonloppuisin verkkarit päälle action-hengessä heti herättyäni ja syöksyn ennen aamupalaa hoitamaan tiskit ja laittamaan pyykit koneeseen. Nyt kuitenkin puolipakotin itseni oleilemaan pyjamassa ja nauttimaan hitaudesta hömppää telkkarista katsellen sekä teetä juoden.
Taka-ajatuksena pyjamapäivässä oli tietysti alkuviikolla päätään nostaneen stressin karkoitus, ja se toimi! Päätinkin alkaa pitää pyjamapäiviä aina silloin tällöin tilaisuuden tullen, kuten joskus ennen muinoin. En enää edes muista, että miksi ja milloin tämäkin tapa on jäänyt pois.
Tämä sunnuntai valkenikin sitten niin valoisana, että olin kärppänä ylhäällä heti kellon soidessa. Kroppa olisi ehkä nauttinut parista nukutusta tunnista lisää, mutta auringonpaiste sai mielen (liian) virkeäksi heti silmät avattuani.
Aamupäivä kului rauhallisesti teekupin ja telkkariohjelmien sekä somen äärellä. Mielessä kyllä pyörivät kaikki tekemättömät harjoitukset sekä kirjoittamattomat oppimispäiväkirjat ja blogitekstit, mutta kuuntelin kroppaani, joka halusi liian nopean sängystäkarkoituksen vuoksi löhötä sohvalla. Ja sen sille soin, ihan tulevaa uutta viikkoa ja sen vaatimaa energiaakin ajatellen.
Päivällä mieli veti kuitenkin ulos ja auringonpaisteeseen. Siihen saumaan sattui soittamaan lenkillä oleva ystäväni, ja niinpä pienen hetken päästä lenkkeilimme tahoillamme samalla kuulumisia vaihtaen. Kätevää.
Ulkona oli niin upeaa auringon lämmittäessä ja ruskan loistaessa ympärillä, että lenkkini venyi pariin tuntiin. Puhelimessa rupattelun lomassa, soitin vielä toisenkin puhelun, bongailin perhosia ja otin tietysti kymmenittäin kuvia syysauringon valossa kultaisina kylpevistä puista.
Jos alkuviikolla yrittikin stressi nostaa päätään, niin se tuli täydellisesti nujerrettua lauantain pyjamapäivällä ja sunnuntain aurinkoisella lenkillä. Ehkä olen jotain oppinut kropan kuuntelemisesta ja lepäämisen tarpeesta kuluneen vuoden aikana.
Ja tämän jutun aihehan ei tietenkään taaskaan ollut se, jota olen pariin otteeseen tällä viikolla työstänyt. Siinä aiheessa vain oli niin paljon ajateltavaa, että viikonloppuna aktiivisesti tyhjentämäni aivoparat eivät kyenneet juttua edistämään – meninköhän vähän ojasta allikkoon stressinpoistotoimenpiteissäni, heh. Ensi viikolla uusi yritys…
(Jutun kuvat otin sunnuntaisen lenkkipolun varrelta.)
Laiskan Naisen elämää 