Tänään olin ajatellut käyttää illan loppujen joulukorttien askarteluun, jotta voisin sulkea ruokapöydän vallanneen korttipajan itsenäisyyspäiväksi. Toisin kuitenkin kävi, sillä pakkasen puremat sormenpäät ovat edelleen haavoilla ja arat kosketukselle. Askartelu ei siis tullut tänään kyseeseen.
Vaikka podinkin pieniä vieroitusoireita, kun en pystynyt näpertelemään joulukortteja, niin ilta meni kuitenkin rattoisasti. Näin joulun allahan puuhaa riittää yllin kyllin, ja jos ei olekaan mitään niin sanotusti järkevää puuhaa, tai vaikka olisikin, niin itsensä löytää helposti kaikenlaisen haahuilun, kuten erilaisten asetelmien puljaamisen parista.
Rakenteilla olevia jouluasetelmia kodistani löytyy tällä hetkellä vasta kaksi, yksi eteisestä ja toinen keittiön liepeiltä vitriinikaapin päältä, mutta kummasti sain ajan kulumaan niiden parissa.
Yksi juttu, mitä puljailin tänään edestakaisin asetelmien välillä, oli tämä pieni tummanharmaa peltinen aluslautanen. Löysin sen viime keväänä Tuusulasta Koiramäen Pajutallilta, ja koska rakastan kaikenlaisia peltisiä ruukkuja ja lautasia, niin olihan tämäkin kotiutettava.
Muistan miettineeni silloin, että mihin voisin lautasta käyttää, tarvitsenko sitä oikeasti ja raaskinko ostaa sen. No, näin jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt ostaa samantien kaksi, ellei jopa useampi, sillä tämmöinen alunenhan on todella monikäyttöinen, eikä hinta päätä, eikä edes kukkaroa huimannut. Se ei tainnut maksaa paria euroa enempää.
Halkaisijaltaan alunen on pohjasta mitattuna 11 cm ja päältä 14 cm. Siihen mahtuu mainiosti halkaisijaltaan 10 cm kynttilä mansetin kera – itselläni siinä on juuri tämmöinen setti – mutta se sopii loistavasti myös kukkaruukun aluseksi, tai vaikka pähkinä- tai makeisvadiksi.
Neljästä pienestä lautasesta, tai yhdestä isosta – kyllä, näitä oli isompanakin – saisi myös kivan asetelman adventtikynttilöille, tai muuten vaan kivan kynttiläasetelman mihin vuodenaikaan tahansa.
Täytyy vain toivoa, että näitä samoja peltisiä aluslautasia tulisi vielä jossain vastaan, jotta saisin tälle yhdelle omistamalleni ainakin sen puuttuvan parin.
Laiskan Naisen elämää 