laiskan naisen tarina
Vuosien ajan elämäni oli jatkuvan kiireen ja stressin aiheuttaman uupumuksen värittämää. Tunnollisena ihimisenä yritin tehdä kaiken mahdollisimman täydellisesti. Valitettavasti vain uuvutin itseni täydellisesti asettaessani rimoja korkealle, kunnes tuli korona.
Korona-kevään 2020 jälkimainingeissa muuttui työsuhdestatukseni, ja tämä muutos sai uupumuksen yllättäen vyörymään päälle hyökyaallon lailla. Minun oli lopulta pakko antaa periksi pohjattomalle väsymykselle ja tunnustaa itselleni olevani hyvin uupunut. Siitä alkoi matkani toipumisen ja elämänmuutoksen tiellä.
Tämä blogi sai alkunsa lokakuussa 2020 WordPress -kurssilla harjoitustyönä, mutta se lähtikin elämään omaa elämäänsä ja seuraa nyt matkaani uupuneesta upeaksi – sen vähempää kai en voi tavoitella.
Blogin alkuperäinen nimi ”Laiskan naisen keittiössä” juontaa juurensa vuosien taakse omiin Facebook-postauksiini teemalla ”Terveisiä laiskan naisen keittiöstä!”. Niissä jaoin ei-niin-täydellisen kotikokin nopeita ja helppoja reseptikokeiluja sekä arkiruokavinkkejä.
Nimitys ”Laiska nainen” tuntui jo silloin vuosia sitten sopivan itseironiselta termiltä kuvaamaan ylisuorittajan pyristelyä täydellisyyden tavoittelussa: se, kun haluat ja yrität tehdä kaiken mahdollisimman hyvin ja tunnet itsesi silti koko ajan riittämättömäksi ja laiskaksi.
Keittiö puolestaan on aina ollut lempitilani. Jo lapsuudessa keittiöistä kertyi parhaimpia muistoja niin kotona kuin kyläpaikoissakin. Muistan edelleen mille tuoksui molempien mummujeni keittiöissä, kun he olivat tehneet jotain tiettyä ruokaa tai leiponeet. Ja muistan sen tunnelman mikä niissä vallitsi aamu- tai ilta-auringossa, tai kun kesäinen vesisade piiskasi ikkunoita, tai kun talo oli pullollaan sukua ja juhlavieraita, kahvi tuoksui ja keittiön täytti iloinen puheensorina.
Keittiöissä paitsi tehdään ruokaa, leivotaan, syödään ja tiskataan, niin myös seurustellaan, puhutaan syntyjä syviä, vaihdetaan kuulumisia, juorutaan, itketään, nauretaan, pelataan, leikitään, lauletaan, askarrellaan, luetaan, suunnitellaan, haaveillaan, ja tietysti juodaan kahvia. Onko oikeastaan juuri mitään mitä keittiössä ei voisi tehdä? Keittiössä tapahtuu kaikki. Kokonainen elämä.
Tänä päivänä laiskan naisen keittiössä katsotaan tulevaisuuteen ja rakennetaan elämää uusiksi opetellen samalla elämään rennosti ilman jatkuvaa stressiä ja itse itselle asetettuja suorituspaineita. Täällä nautitaan arjen pienistä asioista, innostutaan uudesta ja inspiroidutaan kauneudesta. Sekä ennen kaikkea rakastetaan itseä juuri sellaisena kuin on, täydellisen epätäydellisenä, ja joskus vähän laiskanakin.
Hyppää mukaan matkalleni uuteen elämään! ❤
Laiskan Naisen elämää 