Joulukuun tunnelmia – 5. ja 6. päivä

Poltan kynttilöitä lähes joka päivä näin joulun alla. Olen tuikkukynttilöiden suurkuluttaja, mutta joulun lähestyessä siirryn polttamaan enemmän niin sanottuja oikeita kynttilöitä, eli kruunu-, antiikki- ja pöytäkynttilöitä. Ne tuovat mielestäni kotiin enemmän aitoa joulun tunnelmaa kuin tuikut, ja väreissäkin on valinnanvaraa, jos haluaa esimerkiksi sisustukseen tai kattauksen väreihin sopivat kynttilät.

Viime aikoina olen kiinnittänyt enemmän huomiota siihen, mistä raaka-aineista ostamani kynttilät on tehty. Kaupoissa myydään aika paljon parafiinista tai parafiinin ja steariinin seoksesta valmistettuja kynttilöitä, ja myös soijavahakynttilät ovat yleistyneet.

Itse olen alkanut suosimaan 100% steariinikynttilöitä. Ne palavat tasaisemmin ja savuttamatta, joten pienhiukkasiakin pitäisi tulla vähemmän huoneilmaan. Tietysti steariinin täytyy tällöin olla hyvälaatuista, ja varmaan sydänlangankin täytyy olla oikeanlainen, oletan, luulisin, eli mutuilen.

Olen testaillut talvisin eri valmistajien kynttilöitä sekä jonkin tietyn valmistajan erilaisia kynttilöitä. Täksi jouluksi ostin testiin Havin pöytäkynttilöitä, Havi’s Pure & Light – 100% stearin eco-friendly candle, joiden mainostettiin tuovan kotiin lämminhenkistä tunnelmaa.

En malttanut odottaa jouluun asti, vaan sytytin ensimmäisen näistä kynttilöistä itsenäisyyspäivän alla. Kyllä, liekki oli tasainen ja kirkas, kynttilä ei savuttanut ja tuoksui juuri sille oikealle, aidolle joululle. Bonuksena tuli vielä kaunis yllätys.

Kynttilä paloi pöydällä kaikessa rauhassa minun puuhastellessani kaikenlaista. Hämmästykseni oli melkoinen, kun muutaman tunnin jälkeen vilkaisin kynttilää ja huomasin sen yläreunaan muodostuneen kauniin pitsikuvion. Kuvion muodostumisesta ei ollut ollut mitään mainintaa tuotekuvauksessa, joten en ollut osannut sellaista odottaa.

Nämä kynttilät olivat siis todella hyvä ostos, kun noin kuudella eurolla sain sen mainostetun lämminhenkisen tunnelman ja puhtaan palamisen lisäksi extra-silmäniloakin. Kynttilän palamisaika on noin 37 tuntia, eli se luo tunnelmaa vielä monena iltana.

Pitsikuvion muodostuminen kynttilään jatkui seuraavana päivänä, vaikka olin sitä hieman epäillyt. Innostuksissani nimittäin käänsin kynttilää saadakseni siitä parempia kuvia – jep, tietysti piti kuvata – ja tällöin kuumaa talia pääsi valumaan alustalle ja kuvio rikkoutui yhdestä kohtaa. No, palavaa kynttiläähän ei pitäisi koskaan liikuttaa, joten oma moka.

Itsenäisyyspäivänä kodissa paloivat pitsikynttilän lisäksi myös tuikut sinisissä ja kirkkaissa kynttilälyhdyissä. Ja illan tullen sytytin juhlapäivän kunniaksi vielä sini-valkoiset antiikkikynttilät, ne perinteiset itsenäisyyspäivän kynttilät muistellen samalla isovanhempiani ja heidän elämäntarinoitaan.

Kynttilöillä saa aikaiseksi monenlaista tunnelmaa, ja ne sopivat monenlaisiin tilanteisiin. Itse poltan kynttilöitä useimmiten kyllä vain fiilistelyn vuoksi, etenkin jouluisin.

Joulukuun tunnelmia – 2. päivä

Tänään olin ajatellut käyttää illan loppujen joulukorttien askarteluun, jotta voisin sulkea ruokapöydän vallanneen korttipajan itsenäisyyspäiväksi. Toisin kuitenkin kävi, sillä pakkasen puremat sormenpäät ovat edelleen haavoilla ja arat kosketukselle. Askartelu ei siis tullut tänään kyseeseen.

Vaikka podinkin pieniä vieroitusoireita, kun en pystynyt näpertelemään joulukortteja, niin ilta meni kuitenkin rattoisasti. Näin joulun allahan puuhaa riittää yllin kyllin, ja jos ei olekaan mitään niin sanotusti järkevää puuhaa, tai vaikka olisikin, niin itsensä löytää helposti kaikenlaisen haahuilun, kuten erilaisten asetelmien puljaamisen parista.

Rakenteilla olevia jouluasetelmia kodistani löytyy tällä hetkellä vasta kaksi, yksi eteisestä ja toinen keittiön liepeiltä vitriinikaapin päältä, mutta kummasti sain ajan kulumaan niiden parissa.

Yksi juttu, mitä puljailin tänään edestakaisin asetelmien välillä, oli tämä pieni tummanharmaa peltinen aluslautanen. Löysin sen viime keväänä Tuusulasta Koiramäen Pajutallilta, ja koska rakastan kaikenlaisia peltisiä ruukkuja ja lautasia, niin olihan tämäkin kotiutettava.

Muistan miettineeni silloin, että mihin voisin lautasta käyttää, tarvitsenko sitä oikeasti ja raaskinko ostaa sen. No, näin jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt ostaa samantien kaksi, ellei jopa useampi, sillä tämmöinen alunenhan on todella monikäyttöinen, eikä hinta päätä, eikä edes kukkaroa huimannut. Se ei tainnut maksaa paria euroa enempää.

Halkaisijaltaan alunen on pohjasta mitattuna 11 cm ja päältä 14 cm. Siihen mahtuu mainiosti halkaisijaltaan 10 cm kynttilä mansetin kera – itselläni siinä on juuri tämmöinen setti – mutta se sopii loistavasti myös kukkaruukun aluseksi, tai vaikka pähkinä- tai makeisvadiksi.

Neljästä pienestä lautasesta, tai yhdestä isosta – kyllä, näitä oli isompanakin – saisi myös kivan asetelman adventtikynttilöille, tai muuten vaan kivan kynttiläasetelman mihin vuodenaikaan tahansa.

Täytyy vain toivoa, että näitä samoja peltisiä aluslautasia tulisi vielä jossain vastaan, jotta saisin tälle yhdelle omistamalleni ainakin sen puuttuvan parin.