Joulukuun puuhia, 1. päivä

mehevä gluteeniton omenakakku

Tervehdys joulukuun ensimmäisen päivän iltaan!

Sitten viime postauksen on tullut talvi ja joulukuu, ja täällä yskitään edelleen samaa yskää kuin lokakuussa. Paitsi kamalaa tautikierrettä, niin minun osaltani loka- ja marraskuu kuluivat myös uusien työtehtävien opettelun merkeissä. Uusi työ onkin ollut varsin mielenkiintoista, ja olen ollut aika innoissani. Työtehtävien opettelua on helpottanut se, että vanhassa työssäni olin jo hieman sukeltanut uuden työn maailmaan.

Vastapainona uuden työn opettelulle ja tietokoneen ääressä istumiselle leivoin loka- ja marraskuussa enemmän kuin vuosiin, suorastaan vimmaisesti. Leipominen oli myös henkireikäni tilanteessa, jossa jouduin olemaan terveydellisistä syistä paljon kotona.

Edellisen postauksen kaura-omenapaistosta tein lokakuussa monet, monet kerrat. Jossain kohtaa lokakuuta tuli kiintiö kaura-omenapaistoksesta täyteen, ja aloin kehittelemään porkkanaisia teeleipäsiä (ohje tulossa blogiin myöhemmin). Muutama viikko sitten tuli kiintiö porkkanoista ja teeleipäsistäkin täyteen, joten siirryin takaisin omenoihin, joiden varalle olin ehtinyt valikoida aiemmin syksyllä pari uutta testattavaa reseptiä.

Omenoista saa tehtyä monenlaista herkkua

Omenoista olen tähän mennessä väsännyt lukuisten kaura-omenapaistosten lisäksi myös omenapannukakkua sekä edellisessä postauksessa mainittua omenapiirakkaa itselle uudella reseptillä (resepti tulee blogiin tästäkin, kunhan kokeilen tehdä piirakkaa vielä uudemman kerran). Parisen viikkoa sitten koeleivoin omenamuffinsseja. En ollut ihan vakuuttunut omenamuffinssien onnistumisesta – vika voi olla leipojassa, kuten piirakankin kohdalla – mutta sain niistä inspiraation kokeilla kuivakakun tekemistä omenaisella tvistillä.

Etsin omenakakkuun netistä valmista ohjetta, mutten löytänyt mieleistäni ja kriteereitäni täyttävää valmista reseptiä. Monessa ohjeessa oli käytetty omenasosetta tai jotain erikoisempaa sokeria. Ei auttanut muu kuin laittaa testimoodi päälle ja alkaa soveltamaan.

Gluteenittomassa leivonnassa on omat haasteensa, ja lisähaastetta itselleni tuo se, että haluan leipoa niin sanotusti tavallisista aineksista, eli reseptien ainesten tulee löytyä omista kaapeistani valmiina. Voin ostaa korkeintaan jotain sellaista ainesta, jota tulen varmasti käyttämään useasti myöhemminkin.

Saako olla mehevää omenakakkua?


Ainekset omenakakun reseptiin otin Mimmin keittiön gluteenittomien omena- ja puolukkamuffinssien reseptistä, jonka löydät täältä: https://mimminkeittio.vuodatus.net/lue/2021/09/gluteenittomat-omena-ja-puolukkamuffinssit. Jouduin hetken pähkäilemään kakun valmistustapaa, mutta lopulta päätin vain rohkeasti kokeilla millainen kakku tulee, kun vaan jotenkin sekoittelen ainekset yhteen. Tällä kertaa se kannatti, sillä lopputuloksena oli mehevä kakku.

varustelu

Kakun valmistamiseen tarvitset alla olevien ainesten ja kakkuvuoan lisäksi kulhon jauhoseosta varten sekä taikinakulhon, ja lisäksi esimerkiksi nuolijan tai puuhaarukan taikinan sekoittamiseen. Sekoitin kananmunat taikinaan vispilällä, joten sekin on hyvä olla käsillä.

Itselläni ei ollut taikinalle sopivan kokoista kakkuvuokaa, joten käytin tällä kertaa vähän liian isoa vuokaa, jonka vetoisuus taitaa olla 2 l (tarkistan sen vielä), mutta pienempi, niin sanotusti normaalikokoinen vuoka käy paremmin taikinan koolle. Tietysti voit tehdä taikinan myös puolitoistakertaisena, tai jopa kaksinkertaisena, jos sinullakin on iso kakkuvuoka.

Käytin vuoan jauhottamiseen samaa gluteenitonta jauhoseosta kuin taikinaankin. Gluteeniton korppujauho olisi antanut ehkä hieman nätimmän pinnan kakulle, mutta koska sitä ei ollut nyt kaapissa, niin tavalliseen jauhoseokseen oli tyytyminen. Onneksi tomusokerilla saa kakun kuin kakun röpelöisen paistopinnan kivasti piiloon, ja makuhan on kuitenkin lopulta se tärkein.

Mutta tässä uunituore resepti, olkaa hyvät!

mehevä gluteeniton omenakakku

AINEKSET

2 – 3 keskikokoista omenaa (= noin 3,5 – 4 dl omenakuutioita)
100 g voita tai leivontamargariinia
2 dl sokeria
1 dl maitoa
2 kananmunaa
3,5 dl gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta, esimerkiksi Semper Fin Mix
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1/2 – 1 tl kanelia
1/2 – 1 tl kardemummaa
1 tl jauhettua inkivääriä
ripaus suolaa
lisäksi kanelia ja sokeria omenakuutioiden päälle sekä
tomusokeria halutessasi valmiin kakun koristeluun


TEE NÄIN

  1. Laita uuni lämpenemään 200°C: seen ja voi tai margariini sulamaan kattilaan.
  2. Kuori ja pilko omenat pieniksi kuutioiksi. Sekoita omenakuutioihin kanelia ja sokeria maun mukaan.
  3. Sekoita pienemmässä kulhossa jauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja mausteet sekä ripaus suolaa.
  4. Kun sulatettu rasva on jäähtynyt, kaada se tyhjään taikinakulhoon ja sekoita joukkoon sokeri.
  5. Sekoita rasva-sokeriseokseen ensin maito ja sitten kananmunat yksitellen niiden rakenne huolellisesti rikkoen. Voit halutessasi käyttää tässä kohtaa vispilää.
  6. Lisää taikinaan puolet kanelilla ja sokerilla maustetuista omenakuutioista ja sekoita ne hyvin taikinan joukkoon.
  7. Seuraavaksi lisää taikinaan jauhoseos siivilää apuna käyttäen. (Näin jauhot eivät paakkuunnu.) Sekoita jauhot taikinaan, mutta älä vatkaa taikinaa.
  8. Sekoita taikinaan loput omenakuutiot ja kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan.
  9. Paista kakkua uunin alatasolla noin 50 min uunista riippuen.

Kakun kypsyyttä on hyvä kokeilla esimerkiksi jollain tikulla ennen kuin sen ottaa pois uunista, vaikka kakku olisikin alkanut irrota vuoan reunoista. Kakku on kypsä, kun taikinaa ei enää tartu tikkuun. Varo paistamasta kakkua liikaa, jottei siitä tule rutikuivaa.

Omenakuutiot saavat olla aika pieniä, jolloin ne ikäänkuin sulavat taikinan sekaan

Laitoin omenakuutiot kakkutaikinaan kahdessa osassa sen vuoksi, että aiemmin omenamuffinsseja tehdessäni tuli muffinssitaikinasta todella vetistä ja hankalasti vuokiin lusikoitavaa, kun lisäsin siihen lopuksi kaikki omenakuutiot kerralla. Ongelma tosin saattoi johtua myös muffinsseihin käyttämästäni eri omenalajikkeesta, joka oli vähän mehukkaampi, mutta varmuuden vuoksi tein tämän kakkutaikinan kohdalla nyt näin.

Olin ehkä hieman varovainen myös kakun mausteiden kanssa. Laitoin taikinaan sekä kanelia että kardemummaa vain 1/2 teelusikallista. Omassa suussani kardemumman maku muuttuu herkästi saippuaiseksi, joten siksi olen sen kanssa erityisen varovainen. Kanelia taas tuli myös omenakuutioihin, joten pelkäsin kaneliövereitä, jos laitan sitä taikinaan enemmän kuin puolikkaan teelusikallisen. No ei tullut övereitä. Inkivääriä kakussa puolestaan oli omaan makuuni juuri sopivasti: tiedän, että sitä on taikinassa, mutta se ei iske liikaa makunystyröihin.

Jos pidät mausteisemmasta kakusta, niin voit siis hyvin laittaa taikinaan mausteita vähän enemmänkin kuin mitä ohjeessa on. Itseä kutkuttelisi kokeilla lisätä taikinaan myös mantelirouhetta. Mietin, että kakusta tulisi näin ehkä vielä vähän jouluisemman makuinen.

Kakkuun tuli herkullinen karamellimainen väri
Kakku maistui omaan suuhuni erittäin makoisalta aivan tuoreena, vähän jäähtyneenä

Kakku sopii hyvin kahvipöytään aivan sellaisenaan, kuten kuivakakut yleensäkin, mutta jos haluat tuoda kahvipöytään pientä extraa, niin lisukkeeksi tälle mehevälle omenakakulle kävisi hyvin esimerkiksi mantelilla (haa, jälleen mantelia!) tai kinuskilla maustettu kermavaahto. Kakun voisi myös kuorruttaa jollain raikkaan makuisella tai makealla kuorrutteella.

Laitoin osan kakusta pakastimeen, jotten tulisi syöneeksi koko loppukakkua nyt viikonloppuna. Mielenkiinnolla odotan miten kakun maku kehittyy pakastuksen aikana. Kakkua ennen tekemieni omenamuffinssien maku sekä myös rakenne mielestäni paranivat pakastuksen myötä.

Tänä vuonna jouluna on tarjolla mehevää omenakakkua

Toivottavasti innostut kokeilemaan reseptiä. Itse tulen leipomaan tätä kakkua vielä uudelleen ennen joulua sen aiemmin mainitun mantelirouheen kera. Ja ehkä teen jotain muutakin kokeilua reseptin kanssa, mutta sitä ennen taidan keskittyä hetkeksi pipareihin.

Ihanaa joulunalusaikaa!


Alkusyksyllä haaveilin, taas jälleen kerran, että saisin kirjoitettua blogia säännöllisemmin, mutta postauksen alussa mainituista syistä johtuen haave ei toteutunut. Energia ei vain riittänyt. Seuraava haave oli tehdä blogiiin jonkinlainen joulukalenteri, mutta koska suunnitelmillani on tapana mennä usein pieleen – ah ja voi – niin en uskaltanut lähteä nyt varsinaista joulukalenteria tekemään. Sen sijaan päätin kaivaa voimia vaikka mistä – käytännössä todennäköisimmin suklaasta, glögistä ja pipareista – ja kirjoittaa ainakin pari juttua tämän juuri alkaneen joulukuun puuhailuista.

Syysherkkuja – kaura-omenapaistos laiskan naisen tapaan

Heipähei pitkästä aikaa ja hyvää lokakuun ensimmäistä päivää!

Tuli hieman pidempi postaustauko kuin olin ajatellut. Olen ollut aika lailla tasan kuukauden verran sairastelukierteessä, eikä energia ole riittänyt kirjoittamiseen asti. Postausaiheita on kuitenkin tullut sohvan pohjalla lojuessa mietittyä ajankuluksi ja keksittyä liuta lisääkin entisten jatkoksi. Surprise.

Kolmas osa talousjuttusarjaan on työn alla, mutta tähän väliin halusin tehdä postauksen, tai kaksikin, laiskan naisen flunssakauden keittiön tuotoksista.

Sairastamisessa on nimittäin ollut nyt se hyvä puoli, että kun en ole jaksanut lähteä kauppaan, niin olen joutunut kaivamaan kaappien kätköistä aineksia, joista olen saanut vähällä vaivalla itse tehtyä jotain hyvää. Niin sairashan ei makealle perso ihminen voi olla, etteikö herkkujen tekeminen onnistuisi. Tai kyllä voi, kokemustakin allekirjoittaneella on siitä riittämiin, mutta onneksi tällä kertaa toimintakyky on ollut suht tallella koko ajan.

Omenat ovat tänä syksynä maistuneet erityisen makealle

No, mitäpä täällä on sitten tehty.. Tällä kertaa inspiraation lähteenä herkkuihin olivat sieltä kaappien kätköistä löytyneet, vanhentumassa olevat tai vastikään parasta ennen päivänsä nähneet tuotteet – melkein täysi paketillinen gluteenittomia kaurahiutaleita ja 400 g leivontamargariinia – sekä ruokapöydältä hedelmäkulhosta napatut ihanat, melkein puutuoreet, punaposkiset kotimaiset syysomenat.

Ensin testasin itselle uuden omenapiirakkareseptin (teen siitä oman postauksensa). Siihen sain upotettua puolet margariinista, mutten hiutaleen hiutaletta kauraryynipaketista, joten oli alettava miettimään ihan tosissaan, että mihin ihmeeseen saan nopeahkosti käytettyä lähes 500 g, eli melkein puoli kiloa, kaurahiutaleita. Puuro ei ollut vaihtoehto tässä kohtaa.

Kaura-omenapaistos pulpahti mieleeni tietysti aika nopeasti. Onhan se eräänlainen syysklassikko useimmissa talouksissa. Joskus tein sitä mikrossa tarpeen mukaan annos kerrallaan, mutta koska nykyisin en omista mikroaaltouunia, niin perinteinen paistos oli tällä kertaa tuleva.

Omena maistuu tietysti myös sellaisenaan tai vaikka raejuuston kera

Tapani mukaan olisin voinut tehdä paistoksen niin sanotusti lonkalta, mutta nyt halusin siihen kuitenkin jonkin ohjeen. Nettihän on pullollaan erilaisia kaura-omenapaistosohjeita, joten valinnanvaraa löytyy. Hetken ohjeita selailtuani totesin, että suurimmassa osassa reseptejä on käytetty fariinisokeria, jota minulla ei sillä hetkellä näyttänyt olevan. (Paketti löytyi kolme viikkoa ja kolme paistosta myöhemmin kuivatarvikekaapin ylimmältä hyllyltä.)

Aloin miettimään, että kyllähän nyt tavallista sokeriakin täytyy voida käyttää, herranjestassentään, ja samalla Google toi eteeni kotikokki.net -sivulta paistoksen reseptin ihan joka kodin keittiön perusaineksilla, jei. Tätä ohjetta käytin pohjana, kun lähdin kehittelemään omaa versiotani: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/417314/Kauraomenapaistos/.

Mainittakoon, että ensimmäisessä tekemässäni versiossa oli toukokuussa vanhentunutta tummaa siirappia. Ei hyvä. Siirappi tosin saattoi olla jo vähän käynyttä. Toisen version taas tein muuten yllä olevan linkin ohjeen mukaan, mutta lisäsin mukaan ripauksen vaniljasokeria. En vaikuttunut. Kolmas kerta toden sanoi, ja siihen on ohje tässä alla.

Gluteenittoman paistoksen teet helposti käyttämällä gluteenittomia kaurahiutaleita. Itse käytin Kotimaista -merkin hiutaleita.

laiskan naisen kaura-omenapaistos

AINEKSET (3 – 4 annosta)

4 – 5 keskikokoista omenaa

2 tl tai maun mukaan kanelia

1 rkl tai maun mukaan juoksevaa hunajaa

100 g margariinia

1/2 dl sokeria (neljälle omenalle riittää vähän vajaa puoli desiä)

1/2 tl vaniljasokeria

reilu 3 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita

10 – 20 kuorittuja manteleita rouhittuna tai 1 – 2 rkl valmista mantelirouhetta


TEE NÄIN

  1. Laita uuni lämpenemään 200°C: seen ja margariini sulamaan kattilaan.
  2. Kuori ja lohko omenat suuhun sopiviksi kuutioiksi.
  3. Voitele uunivuoka ja laita omenakuutiot vuokaan.
  4. Ripottele omenoiden päälle kanelia sekä mausta juoksevalla hunajalla.
  5. Kun margariini on hieman jäähtynyt, sekoita kattilassa margariinin joukkoon sokeri ja vaniljasokeri sekä kaurahiutaleet ja rouhitut mantelit tai mantelirouhe.
  6. Levitä seos omenakuutioiden päälle ja laita paistos uuniin. Paista noin 20 – 30 minuuttia uunista ja omenakuutioiden koosta riippuen, kunnes paistos on saanut kauniin kullankeltaisen värin.
  7. Nauti paistos vähän jäähtyneenä esimerkiksi vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kera.

Paistos on kypsä, kun kuori on mukavan rapsakka

Omassa uunissa kaura-omenapaistoksen paistaminen kesti noin 30 minuuttia. Halusin pinnasta kauniin värisen ja rapean, ja sellainen siitä tulikin. Rouhitut mantelit toivat paistokseen kivaa purutuntumaa, muttei liikaa mantelinmakua.

Jos mantelinmakua haluaa enemmän, niin silloin manteleiden tai mantelirouheen määrää kannattaa tietysti lisätä. Mantelin sijaan paistokseen sopivat hyvin myös erilaiset pähkinät. Allerginen jättää ne pois, tai jos ei muuten vaan pidä manteleista tai pähkinöistä, niin niitä ei tietenkään tarvitse käyttää.

Kaura-omenapaistos on siitä kiitollinen, että minimissään tarvitset siihen vain omenoita, margariinia tai voita, sokeria, kanelia ja kaurahiutaleita, mutta halutessasi makuun vaihtelua, voit muunnella sitä lukemattomilla eri tavoilla. Ja kuten aiemmin mainitsin, niin paistoksen valmistaminen pienempinä annoksina onnistuu mainiosti mikrossakin.

Oma suosikkikylkiäiseni kaura-omenapaistokselle on vaniljajäätelö

Kaura-omenapaistosta jäi tänään (yöllä taas kirjoittelen) vielä yksi annos jääkaappiin odottamaan aamupalahetkeä. Aion testata mille paistos maistuu vaniljarahkan kera. Luulen, että yhdistelmä toimii hyvin sunnuntaiaamuun.

Herkullisia hetkiä sinnekin!