Avainsana: liikkuvuus

Kadonneen notkeuden ja hoikemman vyötärön metsästys – toisen viikon tunnelmia

julkaissut Laiska Nainen, kategoriassa Hyvinvointi

Testissä kolme verkkovalmennusta, aikaa 12 viikkoa – löytyykö kadonneen notkeuden lisäksi vyötärö, ja osuvatko kämmenet jälleen lattiaan?

Toinen viikko alkoi haastavissa merkeissä, kun edellisellä viikolla piinanneet allergiaoireet saivat unettomuuden kaverikseen. Uuden uran ja työpaikan löytäminen on alkanut stressaamaan niin paljon, että se vie välillä yöunet.

Toisen viikon alkuun osui myös kursseilua. Esimerkiksi tiistaina istuin tietokoneen ääressä kello yhdestä iltaan asti, ja keskiviikkona oli 1,5 tunnin luento. Keskiviikkona illalla olikin sitten jo pakko päästä ulos ja liikkeelle sen kaiken sisällä vietetyn ja istutun ajan vastapainoksi. Vajaan tunnin lenkki ilta-auringossa lintujen laulaessa oli juuri sitä, mitä sillä hetkellä eniten tarvitsin.

Lenkkimaisema

Tulin lenkiltä niin myöhään kotiin, että kehonhuoltoa en jaksanut enää edes ajatella lenkin jälkeen. Toisen viikon ensimmäiset kehonhuoltotreenit pääsin tekemään vasta torstaina illalla.

Aluksi tein taas koko kehon rauhallisen 18 minuutin liikkuvuusharjoituksen. Harjoitus meni yhtä heikosti kuin ensimmäisellä viikolla, mikä ei ole ihme, koska en ollut tehnyt harjoituksia neljään päivään. Tein taas omia sovelluksia niiden liikkeiden tilalla, joita en pystynyt tekemään.

Liikkuvuusharjoituksen perään tein ensimmäisen viikon ohjelmaan kuuluvan Koko kehon dynaamisen liikkuvuusharjoituksen. En ollut ehtinyt etukäteen katsomaan millainen harjoitus se on, mutta sana dynaaminen oli jotenkin pelottanut minua. Olin ajatellut, että dynaaminen harjoitus on vauhdikas ja vaativa, mutta se olikin juuri sellainen, jollaista olen eniten kaivannut ja jollaisesta pidän, eli rauhallisesti eteenpäin liukuva helppoine perusliikkeineen.

Dynaaminen liikkuvuusharjoitus kesti noin kahdeksan minuuttia ja se tehtiin pääasiassa seisaallaan. Harjoituksen olisi voinut tehdä toistona uudelleen, mutta koska olin jo ihan poikki, niin jätin toiston väliin.

Tämä dynaaminen liikkuvuusharjoitus pitää kyllä ehdottomasti käydä tekemässä uudestaan toiston kanssa. Sen jälkeen tuli jotenkin niin hyvä ja energinen olo, ja sitähän liikunta parhaimmillaan antaa.

Torstain harjoitukset kestivät yhteensä noin 26 minuuttia. Ruumiinlämpöni nousi taas kiitettävästi treenin aikana – olin ihan hiestä märkä harjoituksen jälkeen. Vähäiset yöunet ja allergiaoireet painoivat selkeästi kropassa, enkä jaksanut tuon 26 minuutin perään tehdä enää mitään omia liikkeitä.

Paitsi tietysti lopuksi piti testata saanko sormet lattiaan. Uskomatonta kyllä, sain melkein kämmenet lattiaan, vaikken ollut lauantain jälkeen tehnyt muita kehonhuoltoharjoituksia tai venyttelyitä kuin lenkin jälkeiset nopeat jalkojen venyttelyt, sekä koneen ääressä istuessa vähän niska-hartiaseudun ”taukojumppaa”.

Jumppamatto

Toisen viikon toista treenikertaa ei tullut. Olin liian väsynyt vähistä yöunista ja allergiaoireista, tehdäkseni mitään kroppaa rasittavaa. Ja ennestään tiesin myös, että fyysinen rasitus tällaisessa tilanteessa laukaisisi melkoisella varmuudella flunssan. Sitä nyt en missään nimessä halunnut, joten toisen viikon kehonhuoltotreenit jäivät yhteen kertaan.

Kyllähän se ärsytti, etten päässyt tavoitteeseeni kolmeen (neljään) treenikertaan tälläkään viikolla, mutta yksikin tehty harjoitus on parempi kuin ei yhtään harjoitusta. Ja minun sopii nyt myös muistaa, että menossa on todellakin allergiakausi, joka vuotavine nenineen verottaa kehon voimia, eli allergian ehdoilla mennään.

Ilahduttavaa tällä toisella viikolla oli se, että torstainen harjoitus alkoi tuntumaan lauantaina kyljissä ja vatsalihaksissa – sitä ihanan kirpaisevaa tunnetta olen kaivannut jo pitkään.

Löydetty vatsalihakset, jei!

Kadonneen notkeuden ja hoikemman vyötärön metsästys – ensimmäinen viikko takana

julkaissut Laiska Nainen, kategoriassa Hyvinvointi

Testissä kolme Fitfarmin verkkovalmennusta, aikaa 12 viikkoa – löytyykö kadonneen notkeuden lisäksi vyötärö, ja osuvatko kämmenet jälleen lattiaan?

Kahdentoista viikon verkkovalmennusprojektini alkoi siis viikko sitten tiistaina kehonhuoltotreenillä, joka oli noin 20 minuutin mittainen koko kehon rauhallinen liikkuvuusharjoitus. Asetin projektin alussa tavoitteekseni kolme treenikertaa viikossa, oikeastaan haluaisin kuitenkin päästä neljään kertaan.

No, mitenkäs sitten ensimmäinen projektiviikko sujuikaan..

Tiistain jälkeen päälle iski kunnon nuha. Ilmeisesti tiistaina tehty harjoitus aktivoi kropan kuona-aineita liikkeelle sen verran, että nenä alkoi vuotamaan. Allergiaoireita oli ollut ilmassa jo viikon verran, joten sinällään tämä ei yllättänyt.

Nuha vei kuitenkin voimia muutamien seuraavien päivien ajan, ja vasta lauantaina jaksoin edes ajatella tekeväni jotain, jossa pitäisi liikkua pois sohvalta. Lauantaista tuli näin ollen ensimmäisen projektiviikkoni toinen treenipäivä.

Päätin tehdä sillä kertaa ylä- ja alakropan liikkuvuusohjelmat. Olin jo aikaisemmin viikolla lukenut ohjelmat läpi, mutten ollut katsonut kuin muutaman liikkeen opasvideolta. Etukäteen tiesin siis lähinnä sen verran, että lattiatasossa treenataan.

Tällä kertaa tajusin levittää jumppamaton olohuoneen maton päälle. Siinä olikin paljon miellyttävämpi tehdä harjoituksia kuin kovalla lattialla. Polviinkaan ei sattunut enää ensikosketusta lukuunottamatta.

(Se on jännä juttu, miten iän myötä lattiakosketus voikin välillä tuntua niin kivuliaalta. Voisikohan syynä olla kenties se oma, stressistä kivikova kroppa, eikä niinkään lattian kovuus…hmmm…)

Aikaa lauantain treeniin meni noin 50 minuuttia. Yläkropan ohjelmaan kului 20 minuuttia ja alakroppaan 25 minuuttia. Näiden perään tein vielä jäähdyttelyksi noin 5 minuutin ajan kevyitä venytyksiä ja rullauksia. Treenin päätteeksi oli tietysti pakko kokeilla, josko sormet osuisivat lattiaan. Ja osuivathan ne, ihan pikkurillin- ja peukalonpäätä myöten. Jei.

Lauantaina harjoituksia tehdessä yläkroppa ei tuntunut enää niin tukkoiselta kuin aiemmin, mutta alakroppa oli vielä yhtä jumissa. Olin istunut aika paljon sohvalla ja tietokoneen ääressä edelliset päivät, joten ei ihme, että paikkoja jumitti.

Sormenpäät lattiassa

Myös puoliero tuntui selvästi, eli vasen puoli kehoa oli selvästi jäykempi, kuten se yleensä oikeakätisellä on (hierojalta kuultua). Alakropan osalta en saanut tehtyä paria harjoitusta ollenkaan – niin jumissa vasen kehonpuolisko oli – mutta onneksi muistin liikkeisiin korvaavat harjoitukset, ja tein niitä ohjelman harjoitusten sijaan.

Liikkeiden välillä kroppa paukahteli, kun jumit lähtivät aukeamaan. Mikä ihana tunne! Ruumiinlämpö nousi, ja hengästyinkin hieman. Tunsin, miten veri lähti kiertämään paremmin osassa kehoa.

Treenin jälkeen koko naisen valtasi hyvä olo, kuten treenin jälkeen yleensä tapahtuu, mutta tunsin entistä selkeämmin kehon jumialueet. Teki mieli varata aika hierojalle, mutta päätin sitten kuitenkin odottaa vielä muutaman viikon, jotta saisin kroppaa vähän enemmän auki ja rennommaksi.

Harmillista, että osa ylä- ja alakropan liikkuvuusohjelmien liikkeistä ei soveltunut näin jumissa olevalle kropalle. Onneksi olen harrastanut liikuntaa aiemmin aktiivisesti ja muistan niiltä ajoilta yhden jos toisenkin liikkeen, joilla voin korvata tässä ohjelmassa olevia, jollen pääse kyseisiin asentoihin oikein. Väärin tehtynähän liikkeistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, ja pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla jopa jokin vamma.

Lauantain treeni jäi ensimmäisen projektiviikkoni toiseksi ja viimeiseksi harjoituskerraksi, koska allergiaoireet piinasivat vielä sunnuntainakin. Siihen päälle alkoivat vielä jokakuukautiset vatsan jomotukset, turvotukset ja lämmönnousu. Treenaamisen sijaan kävin ostamassa jäätelöä. Hah. No, kävin minä kyllä lenkilläkin, koska kävely auttaa lähes kaikkiin vaivoihin. Kuten jäätelökin.

Oikeasti kyllä harmitti, etten päässyt asettamaani tavoitteeseen, eli kolmeen (neljään) treenikertaan viikossa, mutta elämä tekee välillä omia tepposiaan, ja ei auta kuin jatkaa verkkovalmennusprojektia eteenpäin toivoen parempaa onnea seuraavalle viikolle.

Ensimmäisen projektiviikon aikana katsoin tapani mukaan Frii-kanavan Kotikulmat kuntoon -ohjelmaa. Siinä äiti ja tytär remontoivat kotikulmillaan vanhoja ränsistyneitä taloja upeiksi unelmataloiksi. Jostain jaksosta jäi mieleeni lause, joka kuului kutakuinkin näin: ”Kaiken tämän kuonan alta löytyy upea runko.” Päätin ottaa tämän projektini motivaatiolauseeksi.

(Minun ei pitänyt tässä vaiheessa projektia mitata mitään ympäryksiä, mutta sorruin kuitenkin tarkistamaan vyötärönympärykseni. Edellinen mitta oli otettu 8.12.2020, ja silloin se oli 96 cm. Tällä kertaa mittanauha näytti 94 cm. Tästä on hyvä jatkaa alaspäin.)

Kadonneen notkeuden ja hoikemman vyötärön metsästys alkaa

julkaissut Laiska Nainen, kategoriassa Hyvinvointi

Testissä kolme Fitfarmin verkkovalmennusta, aikaa 12 viikkoa – löytyykö kadonneen notkeuden lisäksi vyötärö ja osuvatko kämmenet jälleen lattiaan?

Vuodenvaihteessa innostuin selaamaan erilaisia verkkovalmennuksia ja päädyin Fitfarmin sivuille. Fitfarm on minulle ennestään tuttu kuuden vuoden takaisesta Superdieetti-valmennuksesta. Tällä kertaa halusin kuitenkin kokeilla jotain muuta kuin Superdieetin kaltaista valmennusta, eli valmennus ilman ruokavaliota.

Fitfarmin verkkovalmennuksissa oli hyvin valinnanvaraa. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyin lopulta ostamaan kolme erilaista neljän viikon kurssia: Rapakunnosta eroon 30 päivässä, Kehonhuolto ja Tiny Waist. Ajattelin, että nämä vastaisivat parhaiten tarpeeseeni löytää säännöllinen rytmi liikkumiseen, saada lisää liikkuvuutta kroppaan sekä saada vyötärö takaisin.

Tarkoitus oli aloittaa ensimmäinen verkkovalmennus – Rapakunnosta eroon 30 päivässä – tammikuussa, mutta olin ihan liian väsynyt joulun sekä unettomuusjaksojen jäljiltä. Helmi- ja maaliskuussa taas oli liian paljon muuta ohjelmaa, joten päätin suosiolla siirtää valmennukset parempaan ajankohtaan, sillä halusin keskittyä niihin kunnolla.

Onneksi valmennuksissa on kuuden kuukauden aikaraja, eli ne täytyy aktivoida tuon ajan sisällä valmennuksen ostamisesta, joten minulla ei ollut kiirettä valmennusten aloittamisessa.

Sopiva ajankohta ensimmäisen valmennuksen aloittamiseen avautui vihdoin nyt huhtikuussa, kun iltakurssit alkavat yksi toisensa jälkeen loppua. Minulle jää tästä eteenpäin joka viikko enemmän iltoja vapaaksi muuhun harrastamiseen. Rohkeasti siis rekisteröidyin alkuviikosta ensimmäiseen valmennukseen.

Jumppamatto esille, ja eikun treenaamaan

Ajattelin ensin tehdä kaikki kolme valmennusta peräkkäin edellä mainitussa järjestyksessä aloittaen Rapakunnosta eroon 30 päivässä -valmennuksella. Kroppani on kuitenkin sen verran jumissa niin 20 vuoden istumatyön jäljiltä kuin alkuvuoden kursseilusta, tuntikausien kirjoittamisesta ja maaliskuun ahkerasta neulomisestakin, että päätin aloittaa treenit Kehonhuolto -valmennuksella.

Aluksi katsoin Tervetuloa -videon, jossa valmennuksen ohjaaja kertoi selkeästi valmennuksen kulusta, ohjeista ja tavoitteista. Valmennuksessa on vaihtuva ohjelma, eli jokaiselle neljälle viikolle on oma, uusi ohjelmansa. Niistä kaksi on kirjallista valmisohjelmaa ja kaksi video-ohjattua harjoitusta.

Seuraavaksi levitin jumppamaton lattialle ja aloitin noin 20 minuutin mittaisella rauhallisella kokonaisvaltaisella liikkuvuusharjoituksella. Ensimmäinen havaintoni oli se, että kroppaan sattuu. Olen ollut yli viikon ajan normaalia aktiivisempi, mutten ole muistanut venytellä missään välissä, ja nyt se kostautui kipeästi.

Takareidet huusivat tuskissaan, kun taivutin ylävartaloa eteen ja alaspäin, ja pohjelihakset anelivat armoa ”alaspäin katsovassa koirassa”. Sain eteentaivutuksessa nippa nappa kosketettua sormenpäillä lattiaa, kun ennen pitelin lattiaa paikoillaan kämmenilläni. Alaspäin katsovassa koirassa kantapäät jäivät ilmaan, kuten myös syväkyykyssä.

En päässyt läheskään kunnolla kaikkiin asentoihin, ja tuntui, että joissain asennoissa olin aivan kasassa niinkuin nurkkaan heitetty räsynukke, mutten todellakaan yhtä rento. Mietin, miten voinkin olla niin hitsin jäykkä, ja sitten taas muistin, etten ollut venytellyt moneen päivään, ja viimeisestä joogakerrastakin oli kulunut jo kuukausia.

Harjoitus päättyi lattialle päinmakuulle. Hetken aikaa ajattelen, että taidan jäädä siihen makaamaan loppuillaksi, tai yöksi, tai vaikka seuraavaksi päiväksikin, tai siihen asti, kunnes joku tulee ja nostaa minut ylös. Mutta reippaana kuin karhu talviunilta kömmin kuitenkin ylös lattialta miettien, että valitsin ensimmäiseksi valmennukseksi juuri oikean vaihtoehdon niistä kolmesta ostamastani.

Jumppamatto lattialla
Seuraavalla kerralla valitsen jumppamatolle pehmeämmän alustan kuin kovan lattian

Kehonhuolto -valmennus lupaa parantaa treenaajan liikkuvuutta neljän viikon aikana. Se tietysti edellyttää säännöllistä harjoittelua ja toistoja. Harjoituksia tulisi tehdä vähintään kolme kertaa viikossa, ja otankin sen tavoitteekseni. (Salaa laiskemmalta itseltäni asetan tavoitteeksi kuitenkin neljä kertaa viikossa.)

Mielenkiinnolla odotan, miten tämän 12 viikon projektin kanssa menee ja miten se vaikuttaa niin kehoon kuin mieleenkin. Kerron kuulumisia projektista täällä blogissani viikottain.

Tällä hetkellä voin vain todeta, että oli oikein odottaa valmennuksen aloituksen kanssa rauhallisempaan ajankohtaan, ja että tein todellakin oikean päätöksen, kun aloitin projektin kehonhuollosta, nimimerkillä ”Ennen sain spagaatin, nykyään toimin heinäseipäänä”.

Muistakaa venytellä, ihmiset, muistakaa!