Avainsana: valmennus

Kadonneen notkeuden ja hoikemman vyötärön metsästys – viidennellä viikolla uuteen verkkovalmennukseen

julkaissut Laiska Nainen, kategoriassa Hyvinvointi

Testissä kolme verkkovalmennusta, aikaa 12 viikkoa – löytyykö kadonneen notkeuden lisäksi vyötärö ja osuvatko kämmenet jälleen lattiaan?

Viikko sitten perjantai-iltana klikkasin itseni sisään Rapakunnosta eroon 30 päivässä -verkkovalmennukseen. Katsoin ensimmäisen viikon ohjelman nopeasti läpi, mutta koska minulla oli kiire kauppaan, niin en tutustunut siihen sillä kertaa syvällisemmin.

Jo pikaisella silmäyksellä ohjelma kuitenkin vaikutti hyvälle, eivätkä tavoitteet olleet liian korkealla. Tavoitteeksi oli laitettu kolme harjoituskertaa viikossa, eli se sama, jonka itse asetin itselleni tavoitteeksi edellisessä valmennuksessa. Jospa tällä kertaa pääsisinkin siihen, koska olen jo saanut itseni liikunnalla pienoiseen endorfiinikoukkuun. Positiivisella mielellä tartuin tähän haasteeseen.

Rapakunnosta eroon 30 päivässä -valmennus on jaettu kolmeen osa-alueeseen: lihaskunto, kestävyys ja liikkuvuus. Valmennuksen tavoitteena on parantaa peruskuntoa lihaskunnon ja kestävyyskunnon puolella, sekä parantaa myös liikkuvuutta ja kehon luonnollisia liikeratoja. Lihaskunto- ja liikkuvuusharjoitukset ovat (video-)ohjattuja, mutta kestävyysharjoitus tehdään itsekseen tavoiteajassa ja itselle sopivalla tavalla, kuten esimerkiksi kävellen tai pyöräillen.

Ensimmäiselle viikolle oli asetettu tavoitteeksi harrastaa kevyesti sykettä nostavaa kestävyysliikuntaa yhteensä 30 minuuttia. ”Helppo nakki, vaatii yhden lenkin”, ajattelin ja päätin aloittaa valmennuksen kestävyysosuudella.

Linnut laulavat latvuksissa
Iltakonsertti käynnissä – latvukset täynnä sirkuttajia

Kuinka ollakaan, unettomuus alkoi piinaamaan heti perjantain ja lauantain välisenä yönä. Lauantai meni niin sanotusti ihan harakoille liikunnan suhteen, mutta sunnuntai-iltana tartuin härkää sarvista ja puin lenkkivaatteet päälle. Kahden päivän sisälläolon jälkeen oli jo pakkokin päästä ulos.

Ilma oli vähän kirpakka ja pipolle oli käyttöä, mutta poutainen, tyyni keli oli juuri paras mahdollinen kävelyä ajatellen. Koska oli niin hieno sää, niin kävelin loppujen lopuksi vajaan tunnin lenkin 30 minuutin sijaan. Kuuntelin kävellessäni joka puolelta kuuluvaa lintujen iltakonserttia, enkä olisi malttanut ollenkaan mennä sisälle. Kevät hullaannuttaa.

Alkuviikosta allergiaoireet puhkesivat kukkaan ja unettomuus jatkui, joten en jaksanut tehdä maanantaina tai tiistaina mitään harjoituksia. Molempina päivinä oli lisäksi muuta puuhaa muun muassa ansioluetteloon ja urasuunnitteluun liittyen. Ja taisi olla kyllä vähän lorvimista kahvilassa sekä auringosta nauttimistakin, etenkin tiistaina, kun helle hemmotteli kunnolla ensimmäistä kertaa tänä keväänä.

Jäätelökuppi
Hellepäivän herkku

Keskiviikkona olin ajatellut tarttuvani jompaan kumpaan, lihaskunto- tai liikkuvuusharjoitukseen, mutta aurinko paistoi jälleen niin lämpimästi, että innostuin lähtemään puutarhalle kukkaostoksille. Siinäpä se päivä ja ilta menivätkin, kun ensin kiersin puutarhan pariin kertaan, sitten raahasin kukat kotiin helteisessä bussissa ja myöhäisen lounaan jälkeen aloin suunnittelu- ja istutushommiin. Ihan treenistä kyllä kävi tämäkin puuha – hyötyliikuntaa parhaimmillaan.

Keskiviikkoiltana oli kuitenkin sen verran huono omatunto tekemättömistä treeneistä, että katsoin Fitfarmin Jutan ja Roosan Tervetuloa -videon, jota en ollut vielä katsonut. Ja se olikin hyvä juttu, sillä sain siitä itselleni synninpäästön ja suorittaja-minän hiljaiseksi.

Videolla Jutta nimittäin painotti, että tärkeintä on tehdä edes yksi harjoitus viikossa. Jes! Halutessaan harjoituksia voi tehdä myös enemmän kuin kolme kertaa viikossa, mutta täytyy muistaa pitää kaksi lepopäivää. Videon jälkeen tuli sellainen tunne, että olen hyvissä käsissä.

Pelargonia
Puutarhahommat ovat parasta hyötyliikuntaa

Seuraava treenikerta oli myöhään perjantai-iltana. Olin istunut torstaina autossa noin 450 kilometriä ja kroppa tuntui tukkoiselta, joten päädyin perjantaina kokeilemaan liikkuvuusharjoitusta.

Ensimmäisen valmennusviikon liikkuvuusharjoitus oli keppijumppa, joka kesti reilut 17 minuuttia. Siinä ajassa sain todella hyvän lämmön päälle ja hartiat rutisemaan. Koska satuin olemaan vanhempieni luona käymässä, niin kepin virkaa toimitti äidin mopin varsi. Se ajoi hyvin asiansa jumppakeppinä, kuten myös keittiö jumppapaikkana – vaihtelu virkistää.

Harjoituksessa oli jo ennestään tuttuja liikkeitä, joten se oli sujuva ja mukava tehdä. Valmentaja näytti ja selitti liikkeet videolla selkeästi, ja tahti oli sopivan rauhallinen. Vain yksi liike lopussa oli itselle hankala tehdä, mutta se tehtiinkin sellaisessa asennossa, joka on ollut minulle aina haastava lonkkien liikkuvuuden (jäykkyyden) vuoksi.

Keppijumppa tuntui itsellä aika muikeasti käsivarsissa, ja etenkin hauiksissa, jotka olivat vielä vähän toipumistilassa kukkien raahaamisen jäljiltä. Tämä taukojumpaksikin sopiva keppijumppa sai yllättäen silmäluomeni lupsumaan siihen malliin, että jollei iltapesu olisi ollut tekemättä, niin olisin kaatunut jumpan jälkeen suoraan sänkyyn. Ja olisin tehnyt sen tyytyväisenä itseeni, kun rohkeasti lähdin tekemään keppijumppaa vielä myöhään perjantai-iltana.

Järvimaisema
Pitkästä aikaa matkalla

Halusin muuttaa valmennusviikon rytmiä edellisen valmennuksen kokemuksesta viisastuneena, jotta saisin rytmitettyä paremmin paitsi treenit, niin myös blogin kirjoittamisen. Eli vaikka klikkasin itseni sisään valmennukseen perjantaina, niin päätin, että oma valmennusviikkoni alkaa kuitenkin lauantaina ja päättyy seuraavan viikon perjantaina. Näin minulle jäisi paremmin aikaa kirjoittaa blogia aina viikonloppuisin.

No, aina ei mene kuten suunnittelee, ja tämäkin postaus tulee nyt pari, kolme päivää suunnittelemaani myöhemmin. Kyläily vanhempien luona yhdeksän kuukauden jälkeen lienee hyvä syy viivästyneeseen aikatauluun. ❤

Mutta palataanpa takaisin pääasiaan, eli Rapakunnosta eroon 30 päivässä -valmennukseen. Ensimmäisen viikon saldoksi minulle tuli kaksi treenikertaa. En voi muuta kuin olla tyytyväinen, koska tälle viikolle osui kaikkea mahdollista unettomuudesta helteeseen ja pahenneista allergiaoireista kukkahulluuteen, pitkän viikonlopun pitkistä ajomatkoista ja kyläilystä puhumattakaan.

Innolla odotan, että pääsen jatkamaan treenejä toisen viikon ohjelmalla.

En ottanut itsestäni mittoja heti neljän viikon Kehonhuoltovalmennuksen jälkeen, mutta uteliaisuuteni oli sen verran suurta, että innostuin mittailemaan muutamia ympäryksiä viime keskiviikkoiltana Tervetuloa-videon katsottuani.

Olin mitannut aiemmin keväällä reisieni ympäryksen housuja tilatessani, ja silloin ympärysmitta oli ollut 57 cm. Nyt se oli 54 cm, eli 3 cm on kadonnut molempien reisien ympäryksestä parin kuukauden aikana. Lantiolta puolestaan on kadonnut 2 cm ympäryksen ollessa nyt noin 108 cm.

Vyötärön ympärysmitta puolestaan oli entisellään, ellei vähän enemmänkin. Taisi tulla nautittua liikaa helleherkkuja…

Kadonneen notkeuden ja hoikemman vyötärön metsästys – neljäs viikko

julkaissut Laiska Nainen, kategoriassa Hyvinvointi

Testissä kolme verkkovalmennusta, aikaa 12 viikkoa – löytyykö kadonneen notkeuden lisäksi vyötärö, ja osuvatko kämmenet jälleen lattiaan?

Neljännen verkkovalmennusviikon ensimmäiset treenit pääsin tekemään perjantaina, joka sattui olemaan vappuaatto. Mikäs sen parempi tapa viettää koronavappua kuin treenata, hahhah.

Olin käynyt alkuviikolla tiistaina 6,5 kilometrin ahdistuksenpoistolenkillä. Reitin varrelle osui kolme pitkää ja kiduttavan ihanaa ylämäkinousua, jotka vetivät kehon aika hyytelöksi. Pari seuraavaa päivää menivätkin lenkistä toipuessa ja levätessä. Tein kuitenkin aina aika ajoin kevyitä jalkojen ja pakaroiden venytyksiä, jotteivät ne menisi ihan tilttiin. Lisäksi torstainen kauppareissu kävellen hieman vetreytti jämähdysvaarassa olevaa kehoa.

Saippuakuplia
Puistossa kupli

Aloitin neljännenkin viikon treenit Koko kehon dynaamisella liikkuvuusharjoituksella. Reilun kahdeksan minuutin harjoitus oli jo ennestään tuttu, joten se meni sujuvasti, vaikka lihakset tuntuivatkin edelleen tukkoisilta.

Seuraavaksi tein neljännen viikon ohjelmaan kuuluvat Yläkropan staattiset venyttelyt. Tein jokaisen liikkeen kahteen kertaan. Liikkeet olivat mukavia ja täsmällisiä tietotyöläisen (ja neulojan) käsille. Pidin näistä kovasti. Ainoa miinuspuoli tätä harjoitusta tehdessä oli se, että jalkani puutuivat sarjan lopussa, sillä olin mallin mukaisesti koko harjoituksen ajan polvi-istunnassa. Olisi pitänyt ymmärtää nousta seisomaan tai polviseisontaan jossain vaiheessa.

On sinänsä hyvä asia, että pääsen nyt kunnolla polvi-istuntaan, eikä takapuoli jää enää ilmaan, kuten vielä neljä viikkoa sitten. Etureidet ovat selvästi vetristyneet valmennuksen aikana – enää ei tarvitse pelätä, että ne halkeavat polvi-istuntaan mennessä. Hahhaa.

Perjantain viimeisenä harjoituksena tein taas Koko kehon dynaamisen liikkuvuusharjoituksen toiselta viikolta. Olen tykästynyt tähän harjoitukseen, koska se sisältää mukavia, rullaavia liikkeitä. Tämä harjoitus oli hyvä päätös perjantain treenille, joka kesti yhteensä noin 40 minuuttia.

Mainittava on, että tällä kertaa minulle ei tullutkaan niin kuuma ja hiki kuin aiemmilla harjoituskerroilla. Se voi olla merkki siitä, että kroppa ei ota treenin alussa enää taistele tai pakene -asennetta, vaan ymmärtää nyt, että tilanteessa ei ole mitään vaarallista ja stressaavaa, vaan päinvastoin, se tekee hyvää.

Jumppamatto rullalla
Kohta taas treenataan

Neljännen viikon toiset treenit tein maanantai-iltana jälkeen vapunvieton. Olo oli hieman raskas vapun herkuttelun jäljiltä, ja allergiaoireet piinasivat, joten ajattelin ensin tehdä vain noin puolen tunnin harjoituksen. Loppujen lopuksi harjoituksiin vierähti aikaa kuitenkin yhteensä noin 1 h 5 min.

Aloitin treenihetken lämmittelemällä kropan tutulla kahdeksan minuutin Koko kehon dynaamisella liikkuvuusharjoituksella. Olin saanut vapun aikana niska-hartiaseudun jumiin – illanistujaisilla vetoisella, kylmällä parvekkeella saattoi olla osuutta asiaan – mikä tuntui hieman ikävästi tietyissä asennoissa.

Seuraavaksi päätin tehdä kolmannelta viikolta väliin jääneen harjoituksen Keskipitkät venytykset koko keholle. Se kesti reilut 40 minuuttia ja sisälsi paljon itselle jo ennestään tuttuja liikkeitä, mutta myös muutamia uusia.

Pääsin helposti melkein kaikkiin asentoihin, mutta joihinkin kroppa oli liian jumissa ja joissakin oli hankala olla. Vartalon puoliero, sekä jumissa olevat lavat ja niska-hartiaseutu tuntuivat taas selkeästi muutaman liikkeen aikana. Harjoituksen lopussa kuitenkin huomasin, että raskas olo oli hellittänyt, ja innostuin tekemään vielä neljänteen viikkoon kuuluvan noin 17 minuutin rentoutusharjoituksen.

Rentoutusharjoitus oli hieman erilainen kuin mitä odottaisi rentoutusharjoitukselta, mutta lopputulemana oli yhtä kaikki rento olo. Jouduin tosin harjoituksen loppupuolella vaihtamaan asentoa risti-istunnasta makuulle, koska jalat alkoivat jälleen kerran puutua. Harjoituksessa tehtiin tässä kohtaa hengitysharjoituksia, ja ne voi yhtä hyvin tehdä selinmakuullakin.

Rentoutusharjoitus oli hyvä päätös illan treenille. Tukkoinen nenäkin aukesi hengitysharjoitusten aikana.

miten sitten meni noin niinkuin omasta mielestä?

Taas oli asetettu jaloja tavoitteita ja päämääriä Laiskan Naisen malliin, eli korkealle. Onneksi tajusin jo aika pian, että nyt meni valmennuksen tavoitteet överiksi tällä lähtötasolla. En siis päässyt näiden neljän viikon aikana kertaakaan itse itselleni asettamaani tavoitteeseen kolmeen (neljään) kehonhuollon harjoituskertaan viikossa. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että sain jokaisella viikolla tehtyä harjoituksia vähintään yhtenä päivänä. Lisäksi kävin lenkillä joka viikko vähintään kerran.

Välillä olo oli todella tukala ja flunssaisen tuntuinen siitepölyallergian vuoksi, mutta koska kehonhuoltoharjoitukset ovat rauhallisia, niin uskalsin tehdä ne tukkoisesta olostani huolimatta. Useimmiten minulle tulikin parempi olo harjoituksen jälkeen, kun tukossa ollut nenä aukesi lattialla pää alaspäin asennosta toiseen kömpiessä.

Tällä hetkellä tunnen olevani hieman notkeampi ja vetreämpi kuin neljä viikkoa sitten. Etenkin pohkeiden ja etureisien sekä pakaroiden ja lonkankoukistajien pahin kireys on hellittänyt, mutta takareidet ovat edelleen melkoisen jumissa – ei osu kämmenet vielä lattiaan. Jatkossa täytyy yrittää muistaa tehdä venytyksiä enemmän takareisille. Myös yläkroppaan on tullut irtonaisuutta, jota siinä ei vielä neljä viikkoa sitten ollut – jäsenistä kuuluva rutina ja pauke ovat kuin musiikkia korville.

Treenipyykkiä
On tullut aika vaihtaa treenivaatteita

Lisäksi tunnen olevani myös virkeämpi kuin aiemmin, ja nykyään minua alkaa nukuttaa illalla usein jo kello kymmenen ja yhdentoista välillä entisen kello yhden sijaan. Yleensä jään kuitenkin kukkumaan, enkä mene heti nukkumaan, kun alkaa nukuttaa – haa, hyvä riimi – mutta kun viimein päädyn sänkyyn asti, niin nukahdan useimmiten heti – seinään rasti. Syynä tähän voi tosin olla myös päällä jylläävä väsyttävä allergia, mutta itse uskon mieluummin liikunnan hyvää tekevään voimaan.

Ehkä paras asia, joka tässä neljän viikon aikana on tapahtunut, on se, että keho ei mennyt enää paniikkiin viimeisten kehonhuoltoharjoitusten aikana. Toivottavasti tämä suunta jatkuu, jotta voin taas nauttia treenaamisesta ja ihan tavallisesta kaupunkikävelystäkin kuten ennen, eikä tarvitse pelätä, että keho saa stressireaktion, nostaa lämpöä ja hikoilen kuin porsas. (Vaihdevuosia odotellessa…)

Tätä Fitfarmin Kehonhuolto-valmennusta voin suositella kaikille, jotka treenaavat jo jonkin verran tai säännöllisesti, eivätkä ole totaalisen jumissa istumatyön jäljiltä. Hyöty on varmasti silloin suurempi. Tosin, olisin itsekin hyötynyt enemmän, jos olisin ehtinyt/jaksanut/pystynyt/kyennyt/vaivautunut tekemään useamman treenin viikossa – tosiasiat tosiasioina! Joka tapauksessa koin tämän valmennuksen tukevan hyvin lenkkeilyäni.

Valmennuksen ohjeet olivat selkeitä, ja niitä oli vaivatonta seurata. Ohjelmissa oli mukavasti vaihtelua jokaisella viikolla, ja niistä oli helppo koostaa itselle sopiva kombo kulloisenkin treenipäivän tilanteeseen. Liikkeet olivat tosiaan kehoa huoltavia, eli venyttelyjen lisäksi näissä tuli harjoitettua myös lihaskuntoa. Tai ainakin minä harjoitin näillä ohjelmilla kokonaisvaltaisesti tätä ei-niin-tikissä olevaa kroppaani.

Kaikki materiaali oli käytettävissä koko neljän viikon ajan ja jäi käyttöön vielä kahdeksi lisäviikoksi varsinaisen neljän viikon valmennusajan päätyttyä. Luultavasti käynkin tekemässä ainakin muutamat dynaamiset liikkuvuusharjoitukset, vaikka Rapakunnosta eroon 30 päivässä -valmennus jo kolkutteleekin oven takana.

Tuskin maltan odottaa yön yli, että pääsen klikkaamaan Aktivoi -painiketta. Mutta huomenna, huomenna se alkaa..

Ei pakolla, vaan ilon kautta – ei hampaat irvessä, vaan hymyillen!

Kadonneen notkeuden ja hoikemman vyötärön metsästys – kolmas viikko

julkaissut Laiska Nainen, kategoriassa Hyvinvointi

Testissä kolme verkkovalmennusta, aikaa 12 viikkoa – löytyykö kadonneen notkeuden lisäksi vyötärö, ja osuvatko kämmenet jälleen lattiaan?

Kolmannen treeniviikon alkajaisiksi päätin, että nyt kyllä teen harjoituksia useammin kuin kerran viikon aikana, jotta saisin valmennuksesta enemmän irti. Lisäksi tunsin kropassani erittäin selkeästi stressin aiheuttaman kireyden ja halusin siihen helpotusta.

Verkkovalmennusviikkoni ei seuraa kalenteria, vaan alkaa kehonhuoltovalmennuksen osalta aina tiistaisin ja päättyy maanantaisin. Tämä menee näin, koska klikkasin itseni sisään valmennukseen tiistaipäivänä. (Seuraavan valmennuksen osalta täytyy kyllä miettiä aloituspäivä uusiksi.)

Kehonhuoltovalmennuksen kolmannen viikon ensimmäinen harjoituskertani oli keskiviikkoiltana. Olin kävellyt iltapäivällä viiden kilometrin lenkin vaihtelevassa maastossa paahtavassa auringonpaisteessa, joten kroppa kaipasi venyttelyä. Etenkin reisissä ja pepussa tuntuivat ylämäkinousujen jäljet. Päätä särki, mutta vähät välitin siitä ja raivasin jumppamatolle tilan olohuoneesta.

Lenkkimaisemaa
Jokilaaksossa – jossain pellon takana hiljaa virtaa Vantaa

Aloitin keskiviikon treenit toiselta viikolta tekemättä jääneillä Koko kehon dynaamisella liikkuvuusharjoituksella ja Lantion alueen liikkuvuusharjoituksella. Dynaaminen harjoitus kesti noin kahdeksan minuuttia, ja lantion alueen liikkuvuusharjoitukseen käytin aikaa vartin verran.

Treenin alussa kehoni nosti vaihteeksi liikaa lämpöä ja puski hikeä pintaan. Yritin saada kehon paniikin rauhoittumaan lempeällä päänsisäisellä juttelulla: ”Ei ole mitään hätää. Olet kotona turvassa. Tässä tehdään vain vaaratonta kehonhuoltoharjoitusta.” Kuulostaa ehkä hörhölle, mutta tähän tyyliin juttelemalla yritän nykyään saada uupumuksen vuosilta kroppaan jäänyttä taistele tai pakene -reaktiota rauhoittumaan, kun tunnistan sen menneen päälle.

Dynaamista liikkuvuusharjoitusta oli lämmönnoususta huolimatta mukava tehdä. Se lämmitti lihaksia seuraavaa, eli Lantion alueen liikkuvuusharjoitusta varten. Jälkimmäisen harjoituksen aikana tunsin selkeästi miten jumissa kehoni oli, ja tietyissä venytysliikkeissä pelkkä lattiakosketus sattui reisiin.

Tein näiden kahden kehonhuoltoharjoituksen perään vielä YouTubesta löytämäni 15 minuutin rentoutusharjoituksen. Kävin jotenkin niin ylikierroksilla, että kaipasin tietoista rauhoittumisen hetkeä. Valikoin lukuisten rentoutusharjoitusten joukosta Henriikka Konkin tekemän Koko kehon rentoutusharjoituksen (www.henrikkakonki.com). Se auttoi minua rauhoittumaan ja hieman rentouttikin kireää oloa.

Rokotukseen
Hakemassa suojaa virusta vastaan

Kolmannen viikon toinen harjoituskerta oli vasta viiden vuorokauden päästä maanantai-iltana. Olin käynyt tässä välissä ottamassa koronarokotteen. Rokotus kipeytti vasemman käden sekä teki olon hyvin väsyneeksi ja voimattomaksi pariksi vuorokaudeksi, joten oli pakko vain levätä.

Kolmannen viikon toiset treenit aloitin jälleen Koko kehon dynaamisella liikkuvuusharjoituksella. Sen jälkeen tein ensin Yläkropan dynaamiset venyttelyt ja sitten Alakropan dynaamiset venyttelyt. Näistä kertyi yhteensä noin 45 minuutin pituinen mukava treenituokio maanantai-iltaan.

Tein osan yläkropan venytyksistä kahteen kertaan. Toistin ne liikkeet, joissa kropan jumit tuntuivat ensimmäisellä kerralla selkeimmin. Muutamissa liikkeissä esiin tuli taas puoliero, kuten olkanivelen kierrot ja käsivarsikierrot, vasemman puolen häviöksi. Oma rintavarustus puolestaan oli tiellä yhdessä liikkeessä, jossa tuli hieman epämukava olo päinmakuulla.

Yläkropan dynaamisissa venytyksissä oli itselle uusia liikkeitä. Tykästyin erityisesti selinmakuulla tehtäviin olkanivelen kiertoihin, jotka tuntuivat muikeasti koko olkavarressa. Tämä liike pitäisi muistaa tehdä päivittäin.

Jumppamatolla
Luova tauko jumppamatolla

Joissain alakropan dynaamisissa venytyksissä haasteena oli oman kropan jäykkyys, jonka vuoksi en päässyt asentoihin kunnolla. Positiivista kehitystä sen sijaan oli se, että syväkyykky sujui jo paremmin kuin aiemmin, vaikka edelleen tunsin olevani hieman kasassa. Se tunne taitaa johtua kuitenkin enemmän yläkropan, ja erityisesti hartioiden jumeista kuin alakropasta.

Päätin maanantain harjoituksen jälkeen, että otan valmennuksen loppuajaksi tavoitteekseni tehdä kaksi dynaamista harjoitusta peräkkäin, eli toistona, koska ne ovat kivoja tehdä ja toimivat keholleni liikkuvuutta ajatellen. Lisäksi ne tuntuvat mukavasti myös lihaksissa. #euforia

Olen tyytyväinen siihen, että kolmannella viikolla harjoituskertoja kertyi kaksi kappaletta ja niiden lisäksi tein vielä viiden kilometrin lenkin sekä yhden lyhyemmän kävelylenkin. Tällä tahdilla on hyvä jatkaa seuraavallakin viikolla!

Jos jotain olen oppinut näinä kolmena viikkona, niin se on se, että teen sen, minkä jaksan. En yhtään enempää. #eienääövereitä

Kadonneen notkeuden ja hoikemman vyötärön metsästys – toisen viikon tunnelmia

julkaissut Laiska Nainen, kategoriassa Hyvinvointi

Testissä kolme verkkovalmennusta, aikaa 12 viikkoa – löytyykö kadonneen notkeuden lisäksi vyötärö, ja osuvatko kämmenet jälleen lattiaan?

Toinen viikko alkoi haastavissa merkeissä, kun edellisellä viikolla piinanneet allergiaoireet saivat unettomuuden kaverikseen. Uuden uran ja työpaikan löytäminen on alkanut stressaamaan niin paljon, että se vie välillä yöunet.

Toisen viikon alkuun osui myös kursseilua. Esimerkiksi tiistaina istuin tietokoneen ääressä kello yhdestä iltaan asti, ja keskiviikkona oli 1,5 tunnin luento. Keskiviikkona illalla olikin sitten jo pakko päästä ulos ja liikkeelle sen kaiken sisällä vietetyn ja istutun ajan vastapainoksi. Vajaan tunnin lenkki ilta-auringossa lintujen laulaessa oli juuri sitä, mitä sillä hetkellä eniten tarvitsin.

Lenkkimaisema

Tulin lenkiltä niin myöhään kotiin, että kehonhuoltoa en jaksanut enää edes ajatella lenkin jälkeen. Toisen viikon ensimmäiset kehonhuoltotreenit pääsin tekemään vasta torstaina illalla.

Aluksi tein taas koko kehon rauhallisen 18 minuutin liikkuvuusharjoituksen. Harjoitus meni yhtä heikosti kuin ensimmäisellä viikolla, mikä ei ole ihme, koska en ollut tehnyt harjoituksia neljään päivään. Tein taas omia sovelluksia niiden liikkeiden tilalla, joita en pystynyt tekemään.

Liikkuvuusharjoituksen perään tein ensimmäisen viikon ohjelmaan kuuluvan Koko kehon dynaamisen liikkuvuusharjoituksen. En ollut ehtinyt etukäteen katsomaan millainen harjoitus se on, mutta sana dynaaminen oli jotenkin pelottanut minua. Olin ajatellut, että dynaaminen harjoitus on vauhdikas ja vaativa, mutta se olikin juuri sellainen, jollaista olen eniten kaivannut ja jollaisesta pidän, eli rauhallisesti eteenpäin liukuva helppoine perusliikkeineen.

Dynaaminen liikkuvuusharjoitus kesti noin kahdeksan minuuttia ja se tehtiin pääasiassa seisaallaan. Harjoituksen olisi voinut tehdä toistona uudelleen, mutta koska olin jo ihan poikki, niin jätin toiston väliin.

Tämä dynaaminen liikkuvuusharjoitus pitää kyllä ehdottomasti käydä tekemässä uudestaan toiston kanssa. Sen jälkeen tuli jotenkin niin hyvä ja energinen olo, ja sitähän liikunta parhaimmillaan antaa.

Torstain harjoitukset kestivät yhteensä noin 26 minuuttia. Ruumiinlämpöni nousi taas kiitettävästi treenin aikana – olin ihan hiestä märkä harjoituksen jälkeen. Vähäiset yöunet ja allergiaoireet painoivat selkeästi kropassa, enkä jaksanut tuon 26 minuutin perään tehdä enää mitään omia liikkeitä.

Paitsi tietysti lopuksi piti testata saanko sormet lattiaan. Uskomatonta kyllä, sain melkein kämmenet lattiaan, vaikken ollut lauantain jälkeen tehnyt muita kehonhuoltoharjoituksia tai venyttelyitä kuin lenkin jälkeiset nopeat jalkojen venyttelyt, sekä koneen ääressä istuessa vähän niska-hartiaseudun ”taukojumppaa”.

Jumppamatto

Toisen viikon toista treenikertaa ei tullut. Olin liian väsynyt vähistä yöunista ja allergiaoireista, tehdäkseni mitään kroppaa rasittavaa. Ja ennestään tiesin myös, että fyysinen rasitus tällaisessa tilanteessa laukaisisi melkoisella varmuudella flunssan. Sitä nyt en missään nimessä halunnut, joten toisen viikon kehonhuoltotreenit jäivät yhteen kertaan.

Kyllähän se ärsytti, etten päässyt tavoitteeseeni kolmeen (neljään) treenikertaan tälläkään viikolla, mutta yksikin tehty harjoitus on parempi kuin ei yhtään harjoitusta. Ja minun sopii nyt myös muistaa, että menossa on todellakin allergiakausi, joka vuotavine nenineen verottaa kehon voimia, eli allergian ehdoilla mennään.

Ilahduttavaa tällä toisella viikolla oli se, että torstainen harjoitus alkoi tuntumaan lauantaina kyljissä ja vatsalihaksissa – sitä ihanan kirpaisevaa tunnetta olen kaivannut jo pitkään.

Löydetty vatsalihakset, jei!

Kadonneen notkeuden ja hoikemman vyötärön metsästys alkaa

julkaissut Laiska Nainen, kategoriassa Hyvinvointi

Testissä kolme Fitfarmin verkkovalmennusta, aikaa 12 viikkoa – löytyykö kadonneen notkeuden lisäksi vyötärö ja osuvatko kämmenet jälleen lattiaan?

Vuodenvaihteessa innostuin selaamaan erilaisia verkkovalmennuksia ja päädyin Fitfarmin sivuille. Fitfarm on minulle ennestään tuttu kuuden vuoden takaisesta Superdieetti-valmennuksesta. Tällä kertaa halusin kuitenkin kokeilla jotain muuta kuin Superdieetin kaltaista valmennusta, eli valmennus ilman ruokavaliota.

Fitfarmin verkkovalmennuksissa oli hyvin valinnanvaraa. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyin lopulta ostamaan kolme erilaista neljän viikon kurssia: Rapakunnosta eroon 30 päivässä, Kehonhuolto ja Tiny Waist. Ajattelin, että nämä vastaisivat parhaiten tarpeeseeni löytää säännöllinen rytmi liikkumiseen, saada lisää liikkuvuutta kroppaan sekä saada vyötärö takaisin.

Tarkoitus oli aloittaa ensimmäinen verkkovalmennus – Rapakunnosta eroon 30 päivässä – tammikuussa, mutta olin ihan liian väsynyt joulun sekä unettomuusjaksojen jäljiltä. Helmi- ja maaliskuussa taas oli liian paljon muuta ohjelmaa, joten päätin suosiolla siirtää valmennukset parempaan ajankohtaan, sillä halusin keskittyä niihin kunnolla.

Onneksi valmennuksissa on kuuden kuukauden aikaraja, eli ne täytyy aktivoida tuon ajan sisällä valmennuksen ostamisesta, joten minulla ei ollut kiirettä valmennusten aloittamisessa.

Sopiva ajankohta ensimmäisen valmennuksen aloittamiseen avautui vihdoin nyt huhtikuussa, kun iltakurssit alkavat yksi toisensa jälkeen loppua. Minulle jää tästä eteenpäin joka viikko enemmän iltoja vapaaksi muuhun harrastamiseen. Rohkeasti siis rekisteröidyin alkuviikosta ensimmäiseen valmennukseen.

Jumppamatto esille, ja eikun treenaamaan

Ajattelin ensin tehdä kaikki kolme valmennusta peräkkäin edellä mainitussa järjestyksessä aloittaen Rapakunnosta eroon 30 päivässä -valmennuksella. Kroppani on kuitenkin sen verran jumissa niin 20 vuoden istumatyön jäljiltä kuin alkuvuoden kursseilusta, tuntikausien kirjoittamisesta ja maaliskuun ahkerasta neulomisestakin, että päätin aloittaa treenit Kehonhuolto -valmennuksella.

Aluksi katsoin Tervetuloa -videon, jossa valmennuksen ohjaaja kertoi selkeästi valmennuksen kulusta, ohjeista ja tavoitteista. Valmennuksessa on vaihtuva ohjelma, eli jokaiselle neljälle viikolle on oma, uusi ohjelmansa. Niistä kaksi on kirjallista valmisohjelmaa ja kaksi video-ohjattua harjoitusta.

Seuraavaksi levitin jumppamaton lattialle ja aloitin noin 20 minuutin mittaisella rauhallisella kokonaisvaltaisella liikkuvuusharjoituksella. Ensimmäinen havaintoni oli se, että kroppaan sattuu. Olen ollut yli viikon ajan normaalia aktiivisempi, mutten ole muistanut venytellä missään välissä, ja nyt se kostautui kipeästi.

Takareidet huusivat tuskissaan, kun taivutin ylävartaloa eteen ja alaspäin, ja pohjelihakset anelivat armoa ”alaspäin katsovassa koirassa”. Sain eteentaivutuksessa nippa nappa kosketettua sormenpäillä lattiaa, kun ennen pitelin lattiaa paikoillaan kämmenilläni. Alaspäin katsovassa koirassa kantapäät jäivät ilmaan, kuten myös syväkyykyssä.

En päässyt läheskään kunnolla kaikkiin asentoihin, ja tuntui, että joissain asennoissa olin aivan kasassa niinkuin nurkkaan heitetty räsynukke, mutten todellakaan yhtä rento. Mietin, miten voinkin olla niin hitsin jäykkä, ja sitten taas muistin, etten ollut venytellyt moneen päivään, ja viimeisestä joogakerrastakin oli kulunut jo kuukausia.

Harjoitus päättyi lattialle päinmakuulle. Hetken aikaa ajattelen, että taidan jäädä siihen makaamaan loppuillaksi, tai yöksi, tai vaikka seuraavaksi päiväksikin, tai siihen asti, kunnes joku tulee ja nostaa minut ylös. Mutta reippaana kuin karhu talviunilta kömmin kuitenkin ylös lattialta miettien, että valitsin ensimmäiseksi valmennukseksi juuri oikean vaihtoehdon niistä kolmesta ostamastani.

Jumppamatto lattialla
Seuraavalla kerralla valitsen jumppamatolle pehmeämmän alustan kuin kovan lattian

Kehonhuolto -valmennus lupaa parantaa treenaajan liikkuvuutta neljän viikon aikana. Se tietysti edellyttää säännöllistä harjoittelua ja toistoja. Harjoituksia tulisi tehdä vähintään kolme kertaa viikossa, ja otankin sen tavoitteekseni. (Salaa laiskemmalta itseltäni asetan tavoitteeksi kuitenkin neljä kertaa viikossa.)

Mielenkiinnolla odotan, miten tämän 12 viikon projektin kanssa menee ja miten se vaikuttaa niin kehoon kuin mieleenkin. Kerron kuulumisia projektista täällä blogissani viikottain.

Tällä hetkellä voin vain todeta, että oli oikein odottaa valmennuksen aloituksen kanssa rauhallisempaan ajankohtaan, ja että tein todellakin oikean päätöksen, kun aloitin projektin kehonhuollosta, nimimerkillä ”Ennen sain spagaatin, nykyään toimin heinäseipäänä”.

Muistakaa venytellä, ihmiset, muistakaa!