Avainsana: voimalause

”Great things take time”

julkaissut Laiska Nainen, kategoriassa Elämä

Täällä on koko heinäkuu kirjoitettu iltaisin blogitekstejä otsa hiessä, mutta koska vielä ei ole syntynyt mitään valmista, niin tulin huikkaamaan edes moi, eli moi vaan heinäkuuhun! 🙂

Valitsin tällä kertaa blogiin sellaisen aiheen, jonka ajattelin helpoksi, mutta eipä se ole ollut alkuunkaan helppo, vaan hyvinkin monisyinen. Tähän mennessä olen aloittanut aiheesta kolme eri juttua, joista viimeisintä kirjoittelin eteenpäin tänään illansuussa, mutta jouduin laittamaan senkin jäähylle loppuillaksi, kun ajatukset alkoivat pyörimään kehää.

Aikaisempina vuosinahan minulle on usein tässä kohtaa kesää iskenyt päälle kirjoituskammo, koska perfektionismi on päässyt valloilleen, mutta tällä kertaa kirjoittamista on haastanut valitsemani aiheen laajuuden lisäksi myös väsymys. Liian väsyneenä ei jaksa työpäivän jälkeen enää oikein ajatella, ja tämä aihe tuntuu vaativan paljon prosessoimista.

Uusi voimalause löytyi sisustusideoita etsiessä

Nähtäväksi jää, kuinka monta välijuttua vielä kirjoitankaan, ennen kuin saan yhtään noista kolmesta nyt heinäkuussa aloittamastani blogitekstistä valmiiksi, mutta eipä sillä oikeastaan ole väliä. Pääasia on, että matkalla ollaan ja joskus tulee valmista. Ja kun äsken pikaisesti vilkaisin edellisten kesien tuotoksia, niin aika monta välijuttua ja moi-huikkausta siellä näyttää olleen, eli nämä ovatkin siis enemmän sääntö kuin poikkeus. 😀

Tuon otsikossa ja kuvassa olevan lauseen nappasin yhtenä sunnuntaina jokin aika sitten Ikean mallikodin seinältä. Lause kolahti heti, koska podin tuolloin aikamoista tuskaa päässäni pyörivistä monenmoisista projekteista ja ideoista, osa harrastuksiin, osa omaan hyvinvointiin ja osa kodin suursiivoukseen, sisustamiseen ja stailaamiseen liittyviä juttuja. Taulun lause ”great things take time” hiljensi kertaheitolla koko päässäni pyörivän härdellin. Ymmärsin, että nyt on keskityttävä yhteen asiaan kerrallaan, vaikka kuinka tekisi mieli häslätä vähän kaiken parissa. Eli hitaasti hyvä tulee. Voi tulla jopa jotain yllättävän hienoa.

Tuosta sunnuntaista asti olen hokenut lausetta itselleni päivittäin kuin mantraa, jos en väsymykseltäni ole saanut edistettyä jotain tiettyä asiaa, tai mitään asiaa, ja turhautuminen on yrittänyt ottaa vallan. On kyllä jännä juttu, miten neljä pientä sanaa voivatkaan hetkessä rauhoittaa mielen.

Kuulumisiin taas välijutulla tai sitten jollain ihan muulla! 🙂

❤

And so the adventure continues

julkaissut Laiska Nainen, kategoriassa Elämä

Työpöydälläni on joulusta asti ollut kortti, jonka sain ex-kollegoilta läksiäislahjan mukana. Kortti oli osuvasti valittu, sillä sen teksti ei katso menneeseen, vaan eteenpäin. Kortin tekstistä ”and so the adventure begins” tulikin voimalauseeni.

Vaikka tuossa kohtaa olin vielä syvällä uupumuksen syövereissä, niin uusi aika ja uudet seikkailut olivat jo alkaneet, ja tämä teksti sopi paremmin kuin hyvin voimalauseekseni.

Itse kortti sai paikan makuuhuoneen ikkunan alla olevan työpöytäni kulmalta. Joka aamu herätessäni näin ensimmäisenä kortin teksteineen – joka aamu alkoi uusi seikkailu.

Seikkailu alkaa
The adventure begins – seikkailu alkaa

Tänään kesken WordPress -koulutuksen silmä hakeutui Teamsistä koneen vieressä olevaan korttiin, jonka sydämet, pilkut ja hevosenkengät hohtivat auringonvalossa kultaisina kilpaa adventure -sanan kanssa. Olin juuri hetkeä aikaisemmin kertonut esittelyvuorollani muille koulutukseen osallistujille blogistani ja mitä uutta tulin koulutuksesta hakemaan.

Siinä korttia katsellessani juolahti mieleeni ensimmäistä kertaa, että kortissa olevan sanan ”begins” voisi vetää yli ja kirjoittaa tilalle ”continues”.

Aurinko paistoi ikkunan takaa suoraan siihen, missä istuin. Laitoin hetkeksi silmät kiinni ja makustelin sanaa continues, jatkuu. Tuntui hyvältä ajatella, että seikkailu ei enää ala, vaan että se on ollut jo hyvän aikaa käynnissä ja jatkuu edelleen: ”and so the adventure continues”.

Seikkailu jatkuu
The adventure continues – seikkailu jatkuu

Mieleeni laskeutui syvä rauha. Koko maailma näytti yhtäkkiä olevan harmoniassa. Jotenkin tiesin siinä iltapäivän auringossa koulutusta seuratessani, että tässä seikkailussa oli alkanut uusi vaihe ja uusi aika. Hieman surullisena tajusin myös, että minun oli tullut aika siivota kortti pois pöydältä ja löytää itselleni uusi voimalause.

Vielä en tiedä mihin tämä seikkailun vaihe vie ja mistä se uusi voimalauseeni putkahtaa esiin, mutta matkalla ollaan uteliaana ja vastaanottavaisena.

Kortti sujahti äsken kirjekuoreen, jossa sen sain. En raaskinut viedä sitä vielä muiden korttien joukkoon korttien lepolaatikkoon, vaan laitoin sen työpöydän laatikkoon, toistaiseksi ja varmuuden vuoksi.

Jos epäusko itseeni iskee päälle lähiaikoina, kuten se tapaa välillä tehdä, niin kaivan kortin esille muistuttamaan miten pitkälle tässä seikkailussa olen jo tullut.

❤